lauantai 27. kesäkuuta 2015

#121 Oma hevonen

Moi! Pitkästä aikaa innostuin taas tänne kirjoittelemaan. Tällä kertaa on ihan kunnon asiaa - nimittäin oma hevonen.

 Ollaan jo jonkin aikaa yritetty pienimuotoisesti katsella omaa hevosta, mutta se on aina jäänyt ihan vain ihailutasolle. Äitini ehdotteli, että ottaisin lämpösen, kun ne on niin ihania, mutta lämpöstä en halunnut. Syy siihen oli se, että mulla on jo Elmeri käytettävissä ja siitä tuskin tulisi sellainen kun ehkä haluisin kuitenki hevoseni olevan.

Löysin kuin löysinkin todella kivan hepan, johon halusin tutustua vielä paremmin vaikkakin oli tuttu jo aikaisemmin. Parin testauskerran jälkeen olin jo tykästynyt tosi paljon! Siitä sitten alkoi oikeasti pyörimään mielessä ajatus omasta hevosesta. Äitini suostui tähän melko helposti, mutta isä taas ei. Se ei ole oikein hevosihmisiä ja  ajattee asiat ehkä vähän liian monimutkaisesti. Aina tuli vain, että mitä jos ja mitä jos, mutta se riski on otettava hevosta ostaessa sillä jos sillä tavalla jos ajattelee niin ei tule koskaan sitä hevosta hankittua.

Enemmittä puheitta esittelen teille uuden blogin päätähden!

                                          t.Suncatcher LEV "Diiva"















 Suncatcher LEV eli tutummin Diiva on 3v tilastotamma. Todella fiksu, mutta myös emänsä puolelta tulevaa säpäkkyttä on havaittavissa. Diiva on siis suomenhevosen ja trakehnerin risteytys. Neiti on tällä hetkellä n.156cm korkea, mutta kasvaa vielä. Luonteltaan Diiva on todella kiltti ja utelias. Kaverin hävitessä näköpiiristä tulee kauhea paniikki ja ei kyllä katsota että mihin juostaan. Ratsastaessa Diiva liikkuu pohkeesta jo jollain tavoin eteen ja pysähtyy ohjalla. Laukatkin jo nousee jollain tavalla :)

Diiva tuli meille 25.6 illalla kymmenen aikoihin. Kun lastattiin Diivaa koppiin niin se ei ollut mikään hirveän helppo juttu, mutta liinoilla sitten meni ihan hyvin. Koppiin menemistä on siis treenattava. Matka sujui tosi hyvin! Diiva ei ollut yhtään hionnut matkalla eikä luultavasti ollut Kitin kanssa hirveesti riehunutkaan. Diiva tuli siis kaverini hevosen Kitin kanssa meille. Paripäivää Diiva tarhasi Kitin kanssa, eikä niillä ollut mitään ongelmaa. Kiti otti Diivan omaksi lapsekseen ja vahti sitä kokoajan. Tänään kuitenkin kun Kiti lähti, Diiva pääsi poikien kanssa samalle laitumelle. Vähän aikaa Diiva juoksi pellolla ja ihmetteli, mutta mitään kummempaa ei tapahtunut. Kallen kanssa Diiva tulee ainakin jo nyt tosi hyvin toimeen! 

Miksi varsa? 

Tiedän että joku kysyy ja siksi jo tähän laitan vastauksen: Halusin varsan sen takia, koska haluan itse olla opettamassa hevosta alkusta asti. Käyttövuosia on paljon ja hevosesta saan juuri sellaisen kuin haluan. Varsa joternkin tuntui mun jutulta, joten miksikä en sitten olisi sellaista hankkinut. 

Petra