tiistai 7. heinäkuuta 2015

Maastoilua ja satulaongelmia

Tänään käytiin Diivan kanssa maastossa. Juuri sillon kun oltiin lähdössä maastoon alkoi satamaan, arvatkaa ärsyttikö! No mutta ratsastettiin sitten vesisateessa pieni maastolenkki. Mutsi meni Elmerillä edellä ja tulin itse Diivalla perässä. 

Selkään nousun jälkeen kun jouduttiin odottelemaan, että mutsi kiipesi selkään niin Diiva oli tosi malttamaton. Sitten mun päästiin lähtemään niin piti päästää Elmeri edelle niin siitähän ei neiti tykännyt ja piti vähän monottaa kun kaveri meni takaa... Elmeri ei ollut ihan paras mahdollinen maastokaveri meille, koska juoksenteli edellä ja oli tosi malttamaton. Onneksi Diiva ei hirveästi Elmeristä välittänyt vaan oli ihan omissa maailmoissaan. Ainut milloin iski hätä niin oli silloin kun kaveri hävisi mutkan taakse. Diiva käyttäyty kyllä tosi nätisti! Kerran piti vähän säikkyä pientä kiveä pusikossa. Ravipätkät neiti ravasi tosi nätisti välittämättä Elmerin riehumisista. Kerran nostettiin laukkakin ja Diiva meni kyllä tosi nättiä laukkaa. 

Ainut ongelma nyt mikä on ilmennyt on että Diiva pysähtelee tosi paljon tai ravista siirtyy käyntiin ja laukasta raviin. Se tekee samaa myös ihan maastakäsin. Joten eteenpäin liikkuminen on nyt yksi mitä treenataan. Toinen on suoraan liikkuminen, sillä meno on laidasta laitaan ja pellolla uralta toiselle uralle (Okei ehkä vähän liiottelin, mutta idea kuitenkin). 



Sitten satulaongelmiin. Tänään huomasin lenkin jälkeen, että satula oli valahtanut tosi pahasti taaksepäin. Tällä hetkellä käyttämämme satula on Diivalle turhan leveä ja jää edestä vähän ilmaan (tai ei kirjaimellisesti ilmaan, mutta silleen jännästi, en osaa selittää xD).  Satulan valuminen siis johtunee siitä. Satulan etsintä siis edessä. Eli jos joku myy 16,5" mielellään musta estesatula ja leveydestä sen verran että ei mikään leveä. Muuta en osaa oikein sanoa. Mahdollinen tunninpitäjä voisi ehkä vilkaista vähän... 

Petra

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Diivalla ratsastus

Eilen (30.6.) oli suunnitelmissa ratsastaa Diivalla. Kkuvia ei nyt oikein ole kun mutsi oli antanu kameran laturin lainaan ja kamerasta oli akku loppu. Arvatkaa suutuinko sille! Olisi ollut kuitenkin kiva saada kuvia kun Diivalla ratsastan.

Alussa ihan vaan käveltiin molempiin suuntiin pitkillä ohjila ja sitten otin ohjat tuntumalle ja ravailtiin molmempiin suuntiin. Vasen  kierros oli tosi paljon vaikeempi. Diiva punki kokoajan johoki suuntaan ja pysähteli. Syy voi olla myös kaverit jotka oli aidan toisella puolella. Toiseen suuntaan ei sitten ollut mitään ongelmaa. Typy ravas tosi nättiä ravia, eikä punkenut ollenkaan mihinkään suuuntaan.

Laukkaa otettiin ekaks vasempaan kierrokseen ja nousi ihan todella hienosti! Laukka oli tosi ihanaa istua ja Diiva malttoi laukatakkin pari ympyrää! Oikeeseen en saanut nostettua laukkaa ollenkaan. Se rupes loikkimaan ja juoksemaan sivuttain, jolloin meinas kaatua omiin jalkoihinsa. Mutsi kävi hakemassa sitten liinan, mutta sama asia jatkui senkin kanssa. Raviakaan Diiva ei sitten enää suostunut nostamaan, joten mutsi sitten talutti ja autto meidät kerran raville, jolloin sittenl lopetettiin.

Jännää miten iso ero voi olla noissa suunnissa, jos se siitä johtuu.


lauantai 27. kesäkuuta 2015

#121 Oma hevonen

Moi! Pitkästä aikaa innostuin taas tänne kirjoittelemaan. Tällä kertaa on ihan kunnon asiaa - nimittäin oma hevonen.

 Ollaan jo jonkin aikaa yritetty pienimuotoisesti katsella omaa hevosta, mutta se on aina jäänyt ihan vain ihailutasolle. Äitini ehdotteli, että ottaisin lämpösen, kun ne on niin ihania, mutta lämpöstä en halunnut. Syy siihen oli se, että mulla on jo Elmeri käytettävissä ja siitä tuskin tulisi sellainen kun ehkä haluisin kuitenki hevoseni olevan.

Löysin kuin löysinkin todella kivan hepan, johon halusin tutustua vielä paremmin vaikkakin oli tuttu jo aikaisemmin. Parin testauskerran jälkeen olin jo tykästynyt tosi paljon! Siitä sitten alkoi oikeasti pyörimään mielessä ajatus omasta hevosesta. Äitini suostui tähän melko helposti, mutta isä taas ei. Se ei ole oikein hevosihmisiä ja  ajattee asiat ehkä vähän liian monimutkaisesti. Aina tuli vain, että mitä jos ja mitä jos, mutta se riski on otettava hevosta ostaessa sillä jos sillä tavalla jos ajattelee niin ei tule koskaan sitä hevosta hankittua.

Enemmittä puheitta esittelen teille uuden blogin päätähden!

                                          t.Suncatcher LEV "Diiva"















 Suncatcher LEV eli tutummin Diiva on 3v tilastotamma. Todella fiksu, mutta myös emänsä puolelta tulevaa säpäkkyttä on havaittavissa. Diiva on siis suomenhevosen ja trakehnerin risteytys. Neiti on tällä hetkellä n.156cm korkea, mutta kasvaa vielä. Luonteltaan Diiva on todella kiltti ja utelias. Kaverin hävitessä näköpiiristä tulee kauhea paniikki ja ei kyllä katsota että mihin juostaan. Ratsastaessa Diiva liikkuu pohkeesta jo jollain tavoin eteen ja pysähtyy ohjalla. Laukatkin jo nousee jollain tavalla :)

Diiva tuli meille 25.6 illalla kymmenen aikoihin. Kun lastattiin Diivaa koppiin niin se ei ollut mikään hirveän helppo juttu, mutta liinoilla sitten meni ihan hyvin. Koppiin menemistä on siis treenattava. Matka sujui tosi hyvin! Diiva ei ollut yhtään hionnut matkalla eikä luultavasti ollut Kitin kanssa hirveesti riehunutkaan. Diiva tuli siis kaverini hevosen Kitin kanssa meille. Paripäivää Diiva tarhasi Kitin kanssa, eikä niillä ollut mitään ongelmaa. Kiti otti Diivan omaksi lapsekseen ja vahti sitä kokoajan. Tänään kuitenkin kun Kiti lähti, Diiva pääsi poikien kanssa samalle laitumelle. Vähän aikaa Diiva juoksi pellolla ja ihmetteli, mutta mitään kummempaa ei tapahtunut. Kallen kanssa Diiva tulee ainakin jo nyt tosi hyvin toimeen! 

Miksi varsa? 

Tiedän että joku kysyy ja siksi jo tähän laitan vastauksen: Halusin varsan sen takia, koska haluan itse olla opettamassa hevosta alkusta asti. Käyttövuosia on paljon ja hevosesta saan juuri sellaisen kuin haluan. Varsa joternkin tuntui mun jutulta, joten miksikä en sitten olisi sellaista hankkinut. 

Petra