maanantai 12. joulukuuta 2016

Kuulumisia ja tulevaisuutta..

Laiskaakin laiskempi bloggaaja ilmottautuu.. Eipä ole tullut taaskaan kirjoitettua, vaikka postattavaa olisikin ollut. No jospa se nyt siitä kun lomakin alkaa. Ulkoasuremonttiakin pitäisi pikkuhiljaa päivittämään, mutta jos nyt mentäisiin kuitenkin kuulumisiin.

Meille kuuluu oikein hyvää. Diiva palasi viimeviikon perjantaina kotiin ja minä käyn vielä torstaihin asti koulua, jonka jälkeen suuntaan kolmen viikon joululomalle. Diiva on nyt lomaillut/ollut todella kevyellä. Lauantaina mentiin pellolla ihan vain perus jumppaa hangessa. Pitkään ei menty, sillä hangessa on kuitenkin suhteellisen rankka mennä. Diiva oli kuitenkin todella kiva ratsastaa varsinkin loppuun, kunhan muistan itsekkin ratsastaa, enkä vain ratsastella. Nyt päästään toivottavasti taas hyvään treenin makuun, tietysti kentän puuttuessa vähän erilaisen treenin. Tarkoitus on maastoilla paljon, sekä mennä sitten pellolla, eli kuntoa ja lihasmassaa kasvatellaan (hevoselle ja toivottavasti myös minulle). Tarkoitus päästä käymään myös kerran-pari valmennuksessa Raatikaisessa tai sitten esimerkiksi Mikkelissä tai Sulkavalla. 

Koulut jatkuvat 9pv tammikuuta, joten edellisenä päivänä olisi taas matkustettava Harjuun opiskeluiden pariin ja tälläkertaa mahdollisesti hevosen kanssa. Diivalle kysyttiin nyt tallipaikkaa täältä Harjusta, jossa asustellaan seuravaat 5vk, jonka jälkeen lähden työssäoppimaan, jonne olisi tarkoitus ottaa myös Diiva mukaan. Tämän jälkeen suunniteltiin ratsutusta tai sitten Diiva tulisi minun mukana takaisin Harjuun. Ratsutukseen vieminen jotenkin hirvittää, sillä en pääse ns."valvomaan" mitä ja miten hevoseni kanssa tehdään. Olen kuitenkin todella tarkka missä oloissa ja miten hevoseni elää. Mutta tietysti sitten ratsuttajan on oltava sellainen, joka käsittelee hevosta kuin omaansa. Nämä ovat kuitenkin vain suunnitelmia, katsotaan mitä tulemaan pitää :)

Mitä meidän muille hevosille kuuluu? Ihan hyvää! Ne viettävät rentoa elämää pihatossa ja liikkuvat aina välillä. Nyt joululomalla olisi tarkoitus päästä treenailemaan taas Elmerillä ja Jennyn kanssa voisi käydä maastossa varmaan kahden vuoden tauon jälkeen (huhhuh, on siitäkin aikaa :D). Viikko tai kaksi takaperin ratsastin molemmat. Elmeri oli alkuun aivan kauhea, se ei odottanut yhtään ja juoksi vain pidätteen läpi, mutta loppua kohden se alkoi kuunnella ja rauhottua. Jennyllä menin kuolaimettomilla, kun se tuntuu kuolaimella olevan niin järkyttävän herkkä kädelle. Kuolaimettomalla se toimi kuitenkin todella hyvin! Sillä siis voi mennä tulevaisuudessa ainakin sileällä, maastoon voisi ihan varmuuden vuoksi laittaa kuolaimet, koska Jennyn kanssa voi joutua keskustelemaan mennäänkö vaiko eikö..

Katsotaan, jos nyt saisin kirjoitettua teille vähän enemmän ja kuvattua vaikka sen pitkään suunnittelemani varustepostauksen ja ehkä videopostauksen/mydayn tai jonkun. Jos on jotain postaustoivetta niin laittakaa ihmeessä tulemaan :)
 
♥: Petra

maanantai 14. marraskuuta 2016

Treeniä treeniä

Moi taas! Tai taas ja taas, on tässä taas edelliseen postaukseen kertynyt väliä, mutta ei anneta sen häiritä. Treenit on sujunut erittäin hyvin, niin hyvin, että parempaa en osaisi odottaakkaan. Yhtäkkiä palaset alkoi loksahtelemaan kohdalleen ja nyt ollaan sellaisessa pisteessä, jossa en osannut odottaa meidän olevan vielä pitkään aikaan. Voi kun saisin jonkun kuvaamaan meidän sileän treeniä, voin nimittäin kertoa, että meno on aivan erilaista mitä edellisessä videossa.

Ollaan käyty maneesilla paristi viikossa, muina päivinä maastoiltu ja menty omalla kentällä. Diivalla on vielä kesäkengät jalassa, joten maastoilut on tehty metsässä ja pellolla. Perjantaina tai lauantaina saadaan vihdoin talvikengät jalkaan. 

Eilen treenattiin pellolla lumihangessa ilman satulaa. Diiva oli niin hieno, että huhhuh! En meinannut pystyä istumaan laukassa, sillä se on nykyjään niin tahdikas ja iso, että siinä on hankala olla. Minusta laukka on ehdottomasti Diivan parhain askellaji! Edellisellä kerralla laukassa ei meinannut heppa pysyä käsissä, mutta nyt ei ollut mitään ongelmaa. 

Tänään kävin maneesilla aamulla, sillä meillä ei ollut aamulla tuntia. Pääsin lähtemään pyöräilemään tallille kahdeksan jälkeen.Tallille ajomatkaa on noin 7km, joten yhdestä tallireissusta tulee matkaa 14km. Kävin ensin kaupassa, jonka jälkeen menin tallille. Perillä olin joskus yhdeksän aikaan. Puoli kymmenen olin saanut hevosen valmiiksi ja lähdettiin maneesille päin. Tallilta maneesille on noin 15-20 min matka. Nyt meni vielä hiukan pitempään, sillä menimme tiepätkän sen verran varovaisesti. 

Maneesille saavuttua riisuin loimen hevosen päältä ja rakensin yhden esteen. Alkuun käytiin taas katsomassa pelottavat nurkat, sillä ne ovat neidistä todella pelottavat. hteen nurkkaan oli ilmestynyt kakkasaavi ja sehän järkytti Diivan mieltä, hetki piti peruutella ja etupääkin meinasi pariin otteeseen nousta. Sitten otettiin ravia, jossa tein paljon suunnanmuutoksia ja isoja kaarteita. Ensimmäistä kertaa Diiva ei pelännyt kokoajan kaikkea ja pääsin ratsastamaan hyvin myös kulmiin. Sitten otettiin laukkaa molempiin suuntiin isoilla ympyröillä. Pitkästä aikaa myös oikea laukka nousi todella hyvin! 




Verkkojen jälkeen alettiin tulemaan ensin ravissa pientä ristikkoa molempiin suuntiin. Ensimmäiset hypyt molemmissa suunnissa olivat isot, mutta seuraavat onnistuivat aina hyvin! Sitten tulin molemmista suunnista laukalla ja hypyt onnistuivat oikein kivasti. Ensimmäisellä kerralla paikka jäi aika taakse, joten tuli iso hyppy, mutta Diiva hyppäsi hyvin selän läpi. Otettiin molempiin suuntiin hyvät hypyt, jonka jälkeen nostin esteen n.60cm pystyksi. Hypyt sujuivat niin hyvin, että hymyssä suin lopetetettiin hypyt siihen ja tehtiin vielä hetki töitä sieleällä. Diiva oli oikein eteenpäin pyrkivä ja liikkui kivasti. Lopuksi korjasin esteen pois ja lähdettiin kävelemään kotiin päin.

Nyt olisi tarkoitus treenata vielä pariviikkoa, jonka jälkeen neiti saa viettää lomaa. Tarkoituksena olisi viedä Diiva 9pv ensi kuuta kotiin joululoman ajaksi. Sen jälkeen saa nähdä onko vaihdetaanko tallia vai mennäänkö samalle tallille takaisin. Siihen tulee luultavasti selvyys tässä lähiaikoina :)


Laitoin puhelimen kuvaamaan, mutta videot hävisi kun tuhkat tuuleen. Nyt ei ole siis vaihteeksi kuvia, eikä videoita. Viimeistään lomalla niitä saadaan... 

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Maneesilla

Diivan kanssa ollaan palailtu nyt viikon pituiselta syyslomalta takaisin treenin pariin. Maanantaina menimme kevyesti kentällä, joka oli todella märkä, mutta piti hyvin alla siitä huolimatta. Laukkaa en ottanut ollenkaan, sillä se on aika hankalaa tuossa kentällä. Ravi ja käynti sujui ihan ok, ei ollut mitään ihmeempää. Muisteltiin käynnissä taas vähän pohkeenväistöjä, nekin meni ihan ok, kunhan en itse alkanut tekemään liikaa.

Eilen tiistaina suunnattiin lähimaneesille. Tarkoitus oli mennä oikoreittiä pitkin, mutta lähdin sinne aivan väärästä kohtaa. Yhdessä kohtaa löysin traktorin jäljille, joita pitkin kuljin jonkin aikaa. Sitten lähdin toiseen suuntaan, jossa vastaan tuli hakkuualue, josta yritettiin päästä läpi. Maasto meni kuitenkin niin mutaiseksi, että siitä ei päässyt menemään. Lähdin takasin päin ja löydettiin takaisin polulle, jota pitkin kulkemalla päästiin ihan oikealle tielle, jonka varressa kyseinen tallikin on. Lähdin tietä kuitenkin ensin väärään suuntaan, kunnes laitoin mapsin päälle ja lähdettiin kävelemään toiseen suuntaan.



No maneesi sitten vihdoin löytyi. Diivaa jännitti jonkin verran ja ensin talutin ympäri maneesia ja kävimme joka nurkan läpi. Sitten nousinkin jo selkään ja neiti tuntui alka jännittyneeltä. Kävelin hetken vielä selästä, jonka jälkeen alettiin ravaamaan. Diivaa pelotti maneesin ovet. Kulkuovi oli auki, joten sieltä näkyi ulos ja toisessa päädyssä oleva ovi oli vähän erilainen kuin seinät, joten sehän saattaa vaikka syödä.. Ensikerralla voisi oven laittaa kiinni. Jatkettiin sitten keskiympyrällä, jotta pääsemme jotain tekemään. Tein ihan käynti-ravi siirtymiä ja temmonmuutoksia ja laukkaa otin molempiin suuntiin.

Diiva liikkui todella hyvin eteen ja meni muutenkin todella kivasti. Laukatessa en meinannut tunnistaa laukkaa oman hevoseni laukaksi, oli se niin tahdikasta ja keinuvaa verrattuna tuohon pienen kentän laukkaan, sillä siinä ei pysty edetä yhtään.

Nyt kun pääsemme käymään maneesilla ja luultavasti saan sinne tunnin pitäjiäkin, niin toivottavasti pääsemme taas paljon eteenpäin :)