torstai 16. helmikuuta 2017

Työssäoppiminen ja koulutunti

Maanantaina alkoi pitkään odotettu, mutta myös pitkään jännitetty työssäoppiminen, jonka suoritan LauKan Ratsutilalla Savitaipaleella. Tänään minulla on menossa neljäs työpäivä ja hommat alkavat jo sujua! Täällä on todella opettavaista seurata miten eritavalla täällä toimitaan, kuin esimerkiksi Harjussa. Päivärytmit ovat varsinkin todella erilaiset. Itse asun viikot 10m päässä tallista vanhassa omakotitalossa ja viikonlopuksi menen aina kotiin. Aamulla talliin mennään seitsemältä, jonka jälkeen siellä käydään vähän pitkin päivään mm. hevosten liikutuksien, heinien jakamisen ja karsinoiden siivouksien merkeissä.

Diiva siis muutti myös tänne kyseiselle tallille ja on viihtynyt todella hyvin! Maanantaina ratsastin kevyesti ulkokentällä ja neidillä oli kolmen vapaapäivän jäljiltä virtaa todella paljon. Vieressä oleva talokin järkytti  neidin mieltä todenteolla, joten alku meni vähän hyppiessä ja pomppiessa sinne tänne... Virtaisuuteen vaikutti varmasti myös se, kun viimeaikoina ollaan aika paljon pyöritty vain maneesissa, sillä Harjussa ulkokenttää ei talvella huolleta ja koulun jälkeen olikin jo pimeää, joten maastoon meneminen ei oikein innostanut. Vaikkakin Diiva menee maastossa oikein kiltisti pimeälläkin. Tiistaina menin maneesissa kevyesti kaikki askellajit läpi niin, että Diiva tuntui kivalle ratsastaa. Alkuun neitiä jännitti katolta putoavat lumet, mutta tottui räminään melko nopeasti.

Eilen keskiviikkona osallistuin Diivan kanssa Karon tunnille, jossa oli meidän lisäksi neljä muuta ratsukkoa. Teimme aivan perus juttuja ja Diiva (ja myös minä) suoriutui tehtävistä yllättävän hyvin. Alkuun verkattiin itsenäisesti ravissa uralla, sekä ympyröillä ja volteilla, jonka jälkeen jatkoimme kentän keskellä olevalle neliölle, jossa alkuun ratsastettiin vain huolelliset kulmat, sekä tehtiin voltti aina S kirjaimessa. Tässä minun piti kiinnittää huomiota, että Diiva kääntyy hyvin ulkoavuilla, sekä suoristuu hyvin kahden ohjan väliin heti kulman jälkeen. Alkuun Diiva lähti helposti karteesta lapa ulkona, mutta muutamien toistojen jälkeen Diiva alkoi suoristumaan todella hyvin.



Tämän jälkeen lähdettiin tekemään niin, että siirretään hevonen käyntiin aina ennen L ja C päätyjen kulmaa ja siirretään takaosaa ulos kulmassa, eli ratsastetaan periaatteessa väistöaskelia. Oikeeseen kierrokseen Diiva veti saturnukset nenäänsä ja meni aivan lukkoon, joten muutettiin tehtävää meidän osalta niin, että tehtiin kulmaan pysähdys, josta käänsin sen ulkoavuilla, sekä johtavalla ohjalla seuraavalle neliön sivulle. Vasempaan suuntaan Diiva teki sitten parit todella hyvät väistöaskeleet! Sitten lisättiin vielä laukannosto väistönjälkeen, joka onnistui vasempaan kierrokseen todella hyvin, mutta oikeeseen kierrokseen laukannosto oli jotenkin todella hankala. Oikea kierros tuntuu olevan Diivalle paljon huonompi. Lopuksi jatkettiin niin, että tein aina C ja L päädyn kulmat ravissa, sekä laukkasin aina niiden välin. Tässävaiheessa Diiva innostui laukannostoista niin, että nostossa tunsin selkään miten se työnsi nostossa takaosalla, jolloin taas estuosa keveni ja nosto tuntui todella kivalle selkään!

Kuvat otettu silloin kun oltiin vielä Harjussa. Tunnilta en saanut valitettavasti kuvia..

Tässä välissä otettiin välikäynnit, jonka jälkeen lähdettiin tekemään väistöä pitkillä urilla, jonka jälkeen tullaan keskihalkaisijalle ravissa ja jatketaan taas käyntiväistöön toiseen suuntaan. Väistöissä tein pitkälläsivulla aina vain pariaskelta, jonka jälkeen suoristus ja sitten taas uusiväistö. Diiva teki välillä ihan tosi hyviä väistöpätkiä! Keskihalkaisijalla ravissa sain pari kertaa Diivan pidettyä todella hyvin suorana ja molemmilla ohjilla tasaisella tuntumalla. Välillä meinasi karata linjalta oikealle, mutta sain virheen korjattua hyvin pitämällä oikeaan pohkeen kokoajan lähellä. Loppuun ravattiin vielä keskiympyrällä ajatuksella saada hevonen menemään reipasta ravia eteen-alas.

Diiva on ollut nyt aivan SUPER! Se on ollut joka kerta todella kiva ratsastaa, sekä mennyt kivasti pohkeen edessä, mikä oli taas yhdessä vaiheessa meille iso ongelma, mutta on lähtenyt nyt onneksi korjaantumaan. Minun pitää itse muistaa olla kädellä kevyt ja tasainen eikä periaatteessa vetää ja rajottaa liikettä. Tästä suunta vain ylöspäin sekä mahdollisesti kohti kisakenttiä :)

Petra

torstai 2. helmikuuta 2017

#168 Minnan estevalmennus

Eilen oli meidän ensimmäinen yhteinen estevalmennus Diivan kanssa. Jännitin itse valmennusta etukäteen todella paljon, sillä hyppykertoja meillä on alle kymmenen koko yhteisen taipaleen ajalta. Jännitykseen auttoi kuitenkin estetunti kouluajalla juuri ennen valmennusta. Kuitenkin heti kun pääsin hevosen selkään en jännittänyt enää yhtään ja suorastaan odotin että päästäisiin tekemään.

Alkuun verkattiin hevosia itsenäisesti, jossa yritin saada Diivan vain pohkeen eteen ja suhteellisen kivan tuntuiseksi edestä. Diiva olikin alkuun todella kiva, joten en mennyt pitkään vaan säästelin hevosta, sillä neidillä ei kovin hyvä kunto ole.

Sitten lähdettiin tulemaan ihan vain puomeja toisella pitkällä sivulla ravissa. Tarkoitus saada hevonen ihan vain pohkeen eteen ja suoraksi. Tässävaiheessa Diiva jaksoi vielä ravata. Tultiin parikertaa niin, että sujui hyvin, jonka jälkeen annoi taas hengittää hetken. Sitten lisättiin vielä pitkällä sivulla olevien puomien lisäksi toisella pitkällä sivulla voltilla oleville puomeille. Voltille kääntyessä tasapaino meinasi vähän hävitä, mutta Diiva meni puomit oikein kivasti, kunhan muistin tukea tarpeeksi ulkoa. Näin tultiin parikertaa, jonka jälkeen lisättiin vielä pääty-ympyrä, jossa oli myös ravipuomit.



Sitten vaihdettiin suunta, jossa tultiin samaa tehtävää, mutta tehtiin käynti siirtyminen yksittäisen ravipuomin jälkeen, jonka jälkeen jatkettiin ravissa seuraaville puomeille. Siirtyminen käyntiin onnistui todella hyvin pelkällä istunnalla, mutta jo tässä vaiheessa Diiva alkoi vähän väsyä, joten se oli pahasti pohkeen takana, jolloin ravi siirtyminen jäi aika löysäksi.

Tämän jälkeen tuntiin vielä ravipuomeja loivalla kiemurauralla, näilläkin Diiva toimi ihan hyvin. Pitkälle sivulle nostettiin aina laukka, laukannostot olivat myös aika löysät johtuen taas siitä kun hevonen oli niin pahasti pohkeentakana. Laukkaa jatkettiin koko pitkäsivu ja tehtiin päätyyn ympyrä laukassa ja ylitettiin laukkapuomit. Sitten vaihdettiin suunta ja tultiin kiemuraa myös toisesta suunnasta ja laukannosti tehtiin heti puomien jälkeen ja käännettiin laukkaympyrälle ja ylitettiin laukkapuomit. Näiden välissä pidin välillä pieniä hengähdystaukoja jotta jaksetaan vielä ylittää parit esteet.

Seuraavaksi alettiin ottamaan vähän hyppyjä ensin ihan ravilähestymisellä ristikolle, josta jatkettiin laukalla ja ylitettiin ympyrällä olevat laukkapuomit. Tämä tultiin vain kerran, jonka jälkeen lisättiin vielä toinen este perään, linjalle taisi tulla neljä laukkaa, jollen aivan väärin muista. Eka suoritus oli ok, Diiva oli menossa ohi, mutta sain sen hyvin korjattua takaisin linjalle ja paikka toiselle esteelle tuli vähän huonoksi. Toisella kerralla tultiin ristikolle laukassa, jolloin siihen tuli vähän jännä hyppy ja koska Diiva tuli niin epätasapainossa alas, tiputti se raville, joten käänsin sen ympyrälle ennen toista estettä ja tulimme uudelleen. Diiva jäi niin pahasti paikoilleen, joten en uskaltanut ottaa riskiä ja lähestyä estettä ravissa. Kolmas kerta oli kuitenkin ihan sujuva ja siihen oli hyvä lopettaa.




             
Kokonaisuutena olen tyytyväinen valmennukseen ja tykkäsin Minnan opetustyylistä todella paljon. Sain ohjeeksi seuraavalla hyppykerralla lyhentää jalustimia ainakin reijällä, jotta saan pohkeen pysymään paremmin paikallaa, sekä ottamaan este/yleisraipan sijasta kouluraipan, jolloin minun ei tarvitse irrottaa kättä ohjasta, jotta saan raippaa käytettyä. Ohjaspituus oli liian pitkä, joka johtuu siitä, että kun haluan olla kädellä kevyt, valahtaa ohjatkin helposti pitkiksi..

Nyt otetaan loppuviikko rennosti ja ensiviikolla tiistaina olisi kouluvalmennus. Sunnuntaina sitten lähdetään minun työssäoppimispaikkaan.

Videolle eikä kuvaile valitettavasti saatu kaikkea ja tunnetusti kaikki hyvät pätkät jäivät kuvaamatta. Täällä kun ei hirveästi kuvaajia löydy, täytyy olla tyytyväinen, että sain edes nämä. Laadutkin ovat todella huonot, mutta kyllä niistä ehkä hevosen erottaa:D (c) Jenni Morosoff



tiistai 24. tammikuuta 2017

Pellolla

Vihdoin ja viimein ollaan päästy taas jatkamaan treenejä yskän siirtyessä sivuun. Eläinlääkäri kävi tosiaan Diivaa katsomassa ja se määräsi limaa irroittavan lääkkeen joka toivottavasti vie yskän lopullisesti pois. Viimeviikon keskiviikkona sai neiti vihdoin uudet kengät jalkaan ja ilokseni illalla oli tullut ihan kunnon syvä hokinpolkeeman. Eilen maanantaina meillä olo vapaa iltapäivä, joten päätimme lähteä ratsastamaan pellolle, kun kerrankin päästiin valosalla ratsastamaan.

Hevoset olivat alkuun todella villejä ja harmikseni kaikki eivät tallentuneet kuville tai videoille, osa saatiin kuitenkin tallennettua. Diiva oli alkuun aika vahva ja epätasainen, joten menin sillä isolla ympyrällä ja taivuttelin vähän, jolloin neiti alkoi toimia jo paljon paremmin. Loppuun Diiva alkoi tuntua jo tosi kivalle ratsastaa ja oli kevyt kädelle. Harmikseni parhaimmat kohdat eivät kuitenkaan tallentuneet videolle.

            

Itse kun katsoin videota, järkytyin siitä miltä meidän meno näytti. Selkään Diiva tuntuu paljon paremmalta, mitä se näyttää maastakäsin. Tänään heräsimme aamulla aikaiseen ratsastamaan ennen koulun alkua ja pyrin korjaamaan mahdollisimman paljon virheitä mitä eilen tein ja Diiva olikin tänään tosi super! Se oli älyttömän kevyt ja kivasti pohkeen edessä, voi kunpa oltaisiin saatu tästä videota.

heppa on niin hieno, ratsastaja puuhaa taas jotain omiaan..

Välillä näytettiin oikeen kouluratsukolta


hän vähän halusi mennä ja minä olin asiasta eri mieltä

neiti terhakkana menossa



laukka on vielä vähän hakusessa, mutta pikkuhiljaa sekin alkaa toimia :)

Ensiviikolla meillä olisi Minna Pekkalan estevalmennus, joten tälläviikolla olisi tarkoitus vähän pomppia jotain ja hakea tuntumaa hommaan. Diiva on onneksi aika helppo hypätä, kunhan sen saa vain tarpeeksi pohkeen eteen. Se katsoo itse hyvin paikan, mutta jos sitä jää yhtään vetämään ottaa se hypyn yleensä pohjaan ja on aivan mato. Tärkeitä on vain olla todella kevyt ja antaa edetä, niin sujuu hypytkin hienosti.

Lähden ensikuussa työssäoppimaan paikkaan, jossa pyörii viikottaiset tunnit, joten siellä luulen, että päästään valmentajan silmän alle vaikka joka viikko jos niin halutaan. Nyt minulla on todellinen treeni into, joten meitä ei estä tällähetkellä mikään. Suunta on vain eteenpäin, joten ehkä me vielä joskus päästään starttaamaan heC ja joku pieni esteluokkakin :)

Kuvat ja videot (c) Pia Jantunen ja Jenni Morosoff

Petra