Koulutunti Nitalla

Parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kävin Rosalla tunnilla olisiko ollut viikko sitten. Aikaa ole ollut postailla, sillä hyvä ystäväni Sanna oli hevosensa kanssa meillä tallilla. Aamulla herättiin joko viiden-kuuden aikaan tai illalla valvottiin myöhään, sillä töissäkin oli käytävä.

Nyt kuitenkin pääasiaan. Pääsin menemään Rosan hienolla nelivuotiaalla tammalla, joka on siis Diivan entinen tarhakaveri. Neiti oli aivan eri maata ratsastaa, vaikka tammoilla onkin sama isä. Vaikka eihän tietysti sama vanhempi sitä merkitse, että samanlaisia olisivat. Nita oli toodella reipas ja sitä piti saada rauhottumaan ja kuuntelemaan. Sitten kun sen saa rauhalliseksi, on neiti todella hyvä ja kiva ratsastaa!

Tehtiin ns. leikkiavoa, tai niin Rosa sitä kutsui. Sen ideana oli, että ratsastetaan lapa keskelle hevosta. Tämä onnistui ihan ok, kun sain neidin vain hidastamaan tarpeeksi ja keskittymään tekemiseen. Tätä teimme käynnissä ja ravissa.

Sitten otimme laukkaa suurella ympyrällä. Nitalla on sen verran iso, sekä vielä voimaton laukka, että se välillä rikkoitui raville. Laukka vaati todella raipasta tahtia ja paljon tukea ratsastajalta. Laukan nostot oli kuitenkin tosi hyviä, neiti ponnisti todella takapäällä koko selän läpi. Näiden jälkeen tulimme parikertaa paria ristikkoa. Ensin lähestyimme ravissa ja sitten laukassa. Este hypyt onnistuivat ihan hyvin. Neiti yritti mennä melkein joka kerta esteen ohi, mutta kertaakaan en sitä päästänyt menemään.

         Loppuun otimme loppuverkat, joissa neiti oli jo vähän väsynyt, eikä jaksanut kantaa itseään.

Kuvien laatu on todella huono, sillä ne olivat todella sumeita yms. ja jouduin muokkaamaan niitä paljon.