Hevosen omistajan ihana arki

Mitäpä sitä ei hevosen eteen tekisi. Montakymmentä tuntia tehtyä työtä, jotta hevonen pääsee parempaan talliin, jotta pääsemme edistymään ratsukkona. Viikkoa ennen muuttoa hevonen alkaa yskiä liikutuksessa, ajatteliin sen olevan vain ohimenevä juttu. Seuraavana päivänä lähden taas hevoseni kanssa iloisena treenaamaan, mutta yskiminen jatkuu. Epätoivo alkoi vallata jo siinä, mutta en halunnut kuopata mahdollisuuksia. 8.1.2017 lastasimme hevosen traileriin ja kuljimme n.200km matkan uuteen talliin. Molemmat ovat ovat tyytyväisiä puitteisiin ja ihminen innoissaan tulevasta. Olihan nyt käytössä kaksi isoa maneesia, kaksi kenttää, kävelykone ja kaikki, kun ennen ei ollut edes ratsastuskenttää.

Oli ensimmäisen ratsastuksen aika Harjussa - hevonen yskii edelleen. Seuraavalla kerralla myös - hevonen yskii. Siinä vaiheessa epätoivo valtasi totaallisesti. Pari seuraavaa päivää liikuttiin vain kävellen. Aloitimme syöttämään yrttiä, sekä valkosipulia, mutta parissa päivässä ei ole tullut huomattavaa eroa. Eilen tallilla ollessa hevonen yskäisi monta kertaa räkäklimpin tallin käytävälle. Päätin, että nyt riitti - tänään soitin eläinlääkärille, joka tulee keskiviikkona katsomaan. Tämänhetkinen diagnoosi on kurkunpääntulehdus, mutta elli tulee torstaina ja tarvittaessa aloitetaan antibiottikuuri.

Nyt vain pitää toivoa, että hevonen saadaan kuntoon ja äkkiä treeniin. Täällä piti päästä montakertaa valmennuksiin ja hyppäätään useammankin kerran, mutta sairastaminen on vienyt jo kaksi viikkoa viidestä. Tietysti mennään hevosen kunnon mukana, eikä lähdetä rasittamaan jos se ei sellaista kestä. Tänään ja huomenna suunnitelmissa on käydä vain vähän kävelemässä.

Huomenna Diivalla on kengitys. Tälläkertaa kengät pysyvät toivottavasti hyvin jalassa, sillä edellisen kengittäjän jäliltä kengät varisivat pois hyvin nopeaan, joita jouduin itse lyömään takaisin. Jonkin aikaa laittamani kengät pysyivätkin jalassa, mutta paripäivää ennen muuttoa oli taas parit kengät lehtäneet. Päätiin antaa olla ilman kenkiä, vuolin vain reunoja, jotten kavio pääsisi lohkeamaan pahasti, Edellisen kengittäjän kanssa Diiva oli aivan sekaisin, se hyppi pystyyn ja yritti liiskata kengittäjän seinään ja potkia. Diiva tuntuu viihtyvän Harjussa kuitenkin paremmin, mitä edellisessä tallissa, joten luulen kengityksen sujuvan suhteellisen hyvin. Edellisessä tallissa Diiva jännitti tallissa ollessa todella paljon eikä seissyt käytävällä hetkeäkään rauhassa. Täällä se seisoo todella kiltisti paikallaan, eikä käyttäytymisessä ole ollut mitään ongelmaa.


Petra